ILIMA-hankkeen kyselyn tulokset ovat saatavilla. Ilmastoviisas pohjoinen maaseutu tilasi viime talven aikana kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin Lapin ja Koillismaan asukkaiden asenteita ja toimia ilmastonmuutoksen ja ympäristön teemoista. Kyselyyn vastasi yhteensä 319 henkilöä. Vastauksia saatiin tasaisesti eri ihmisryhmiltä. Kyselytutkimuksen toteutti Sensor Oy. Pääset lukemaan koko tutkimusraportin tästä. Kyselytuloksia käsiteltiin myös Lappi muuttuvassa ilmastossa -sarjan webinaarissa, jonka tallenne löytyy täältä.
Kuntakohtaiset vaihtelut olivat paikoin suuria, mutta toisaalta useista kunnista vastauksia oli niin vähän, ettei kokonaiskuvaa voi muodostaa. Pikemminkin voi vain päätellä, millaisia vastaajia kysely oli joistain kunnista tavoittanut.
Naisia vastaajissa oli hieman enemmän kuin miehiä. Maaseudulla ja omakotitalossa asuvia oli vastaajissa eniten. Ikäryhmistä suurin oli 40–54-vuotiaat, ja talouksista 2 aikuisen kotitaloudet. Vastaajat olivat melko tasaisesti jakautuneet koulutustason mukaan: noin kolmannes oli toisen asteen koulutuksen saaneita, kolmannes alemman korkeakoulututkinnon ja kolmannes ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Vastaajat olivat kaikkein eniten huolissaan luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta sekä ilmastonmuutoksesta ja vähiten erilaisista kriisitilanteista lähialueilla sekä ruokaturvasta.
Naiset olivat miehiä enemmän huolestuneita kaikista kysytyistä asioista.
Kysyttäessä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä asioita, kaikkein tärkeimpinä pidettiin ihmisten toiminnan muuttumista ja tietoisuuden lisääntymistä sekä teknologian kehittymistä. Muita vaihtoehtoja selvästi vähemmän tärkeänä pidettiin EU:n laatimia direktiivejä tai EU:sta tulevaa ohjausta. Vastaajista 41 henkilöä halusi myös kertoa mitä muita asioita he pitivät tärkeinä ilmaston muutoksen torjunnassa. Näissä vastauksissa nostettiin esille mm. oma aktiivisuus ja oma toiminta, kansalaisten kuuleminen, info- ja keskustelutilaisuudet ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista, tavaroiden kierrätys, luonnonsuojelutoimien lisääminen sekä toivottiin lisää ohjausta ja valvontaa, jotta ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä. Vastaajissa oli myös useita ilmastokriittisiä henkilöitä, joiden mielestä ilmastonmuutoksen pääsyy ei ole Suomessa ja puhe ilmastonmuutoksesta vaikuttaa nuorten mielenterveyteen.
Tiedotusvälineistä vastaajat luottivat eniten Yleisradioon ja suuriin maakuntalehtiin. Vähäisintä valtamediaan luottaminen oli sellaisten keskuudessa, jotka eivät ole huolissaan ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta.
Vastauksissa oli nähtävissä paikallisia painotuseroja: maaseudulla pelätään tuulivoimaloiden ja kaivosten vaikutuksia ympäristölle, kaupungissa taas korostui hieman turismin vaikutukset ympäristölle ja ilmastolle.
