Lapin Leadereitten hankkeet Ilmastoviisas pohjoinen maaseutu (ILIMA) sekä Puhtaat poukamat ja raikkaat rannat (PUHTO) järjestivät ympäristöseminaarin Kemijärven Kulttuurikeskuksella keskiviikkona 18.2.2026. Nimensä mukaisesti seminaarissa käsiteltiin ajankohtaisia Lapin maaseutua koskia aiheita: ilmastonmuutosta, haitallisia vieraslajeja sekä vesistöjen kunnostamista.
Aluksi Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Pauliina Louhi kertoi virtavesien kunnostusten vaikutuksista kalakantoihin. Kunnostuksia on tehty jo yli 40 vuotta, ja tulokset ovat olleet vaihtelevia; keskimäärin kuitenkin positiivisia.
Kunnostuksia tehdään usein samalla tavalla riippumatta paikasta ja kohdelajeista, mikä ei aina tuota toivottuja tuloksia. Tärkeimpiä seikkoja kalojen kannalta on kytkeytyneisyys: että kalat pääsevät liikkumaan kutupaikkojen ja muun elinalueen välillä. Kalojen istutukset eivät aina ole myöskään hyvä idea: petokalat voivat popsia kohdelajin poikaset suihinsa.
Vuosikymmenten takaiseen ideaaliin ei välttämättä ole paluuta ennallistamalla. Ihminen on muuttanut ympäristöä niin kovalla kädellä, minkä lisäksi ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut muutoksia kalojen elinolosuhteisiin.
Sanna-Mari Suopajärvi Lapin Liiton NBS4Local-hankkeesta kertoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista Lapin luontoon sekä siitä, mitä ovat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Luontopohjaisella ratkaisulla tarkoitetaan luonnostaan tapahtuvia tai luonnon prosesseja matkivaa tapaa, jolla estetään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia paikallisesti. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta ja toisaalta myös sateisuutta, ja tämä on yhdistelmä, joka nostattaa tulvariskin suureksi. Erityisesti kaupunkialueilla infrastruktuuri ei kestä suurtulvia, ja esimerkiksi Espanjan Alicantessa ongelmaan on keksitty ratkaisuksi tulvapuisto, joka kerää kaupungin sadevedet. Tulvapuisto lisää samalla alueen luonnon monimuotoisuutta.
Kotimaisia sovelluksia voisi olla vaikkapa valuma-aluekunnostukset, jotka ovat paitsi hyväksi ekosysteemille, myös ehkäisevät tulvia ja lisäävät paikallista omavaraisuutta pitämällä veden laadun hyvänä ja kalakannat kunnossa.
Siinä missä ilmastonmuutoksen hillintä on globaalia, koska ilmasto on koko maapallon yhteinen, ovat sopeutumistoimenpiteet aina paikallisia.
Tauon ja hankekuulumisten jälkeen oli Pidä Lappi Siistinä Ry:n vieraslajiasiantuntija Ursula Karjalaisen vuoro. Hän kertoi Lapissa yleisimmistä haitallisista vieraskasveista ja niiden poistotekniikoista.
Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan ihmisen mukanaan tuomaa lajia, joka leviää aggressiivisesti ja jolla on haitallisia vaikutuksia paikalliselle luonnolle. Tällaiset lajit vievät tilaa kotoperäisiltä lajielta ja yksipuolistavat ympäristöä. Tutuin lienee komealupiini, jota tavataan jo Inarin korkeudella asti. Uudempi haitalliseksi määritelty laji on viitapihlaja-angervo, joka on varsinkin taajamissa levittäytynyt hyvinkin runsaaksi.
Vieraskasvitalkoita voi järjestää omatoimisesti tai vaikkapa kyläyhdistyksen voimin. Ensin on selvitettävä kyseessä olevan lajin hävitystapa sekä se, minne poistetut kasvit voi toimittaa. Haitallisuudesta huolimatta poistoon tarvitaan maanomistajan lupa, ja jos toimitaan yleisen tien varrella, myös viranomaisille tulee ilmoittaa.
Pidä Lappi Siistinä järjestää tänä kesänä Rajalta rajalle -niiton, johon kuka tahansa pääsee osallistumaan, ja samalla saa käytännön kokemusta vieraskasvitalkoista. Niiton aikataulut löytyvät täältä.
Lopuksi Kari Kivelä Kello-Aatsingin osakaskunnasta kertoi pitkästä kokemuksestaan vesistökunnostamisen saralta. Sallan Kelloselän alueella on kunnostettu järviä useiden hankkeiden puitteissa, ja vesistön kunto on saatu hyvästä erinomaiseen tänä aikana. Menetelmänä on ollut mm. hoitokalastus ja rehevöityneen vesikasvillisuuden säännöllinen niitto. Hoitotyön sivutuotteet pyritään hyötykäyttämään; kala tehdään koiranruoaksi, ruoppausmassalla lannoitetaan puutarhoja.
Kivelän mukaan ihmiset eivät usein innostu hankkeista, joiden tuloksia voi odottaa vasta vuosien päästä. Siksi on hyvä idea järjestää ”pikahankkeita”, joiden tulokset näkee heti. Kelloselän alueella on sitoutettu paikallisia ja mökkiläisiä esimerkiksi uimarannan kunnostamisella.
Seminaarin esitysmateriaalit on nähtävillä ILIMAn ja PUHTOn sivuilla.
